Lunastuslausekkeen merkitys osakkeen käyvän arvon määrittämisessä

Korkein hallinto-oikeus antoi 14.9.2018 päätöksen (KHO 2018:129), jossa arvioitiin osakeyhtiön lunastuslausekkeen vaikutusta osakkeen käypään arvoon lahjaverotuksessa. Vaikka päätös koskee nimenomaan lahjaverotusta, sillä voidaan katsoa olevan merkitystä myös tuloverotuksessa.

Käyvän arvon katoksi muodostui tapauksessa yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen mukainen lunastushinta. Tämä hyväksyttiin osakkeen käyväksi arvoksi, kun lunastuslausekkeen avulla oli muodostettu tehokas ja toimiva lunastusuhka osakekaupan estämiseksi. Merkitystä oli myös sillä, että lunastusuhka ei ollut vain muodollinen, sillä kyseisen osakeomistuksen määrä oli niin vähäinen, ettei osapuolilla ollut yhtiössä sellaista vaikutusvaltaa, johon tukeutuen lunastuslauseke olisi ollut poistettavissa yhtiöjärjestyksestä tai sen luoma lunastusuhka torjuttavissa yksittäisessä myyntitilanteessa. Tällä perusteella osakkeen todennäköinen luovutushinta oli lunastuslausekkeeseen perustuva maksimilunastushinta.

Tapaus selventää oikeuskäytäntöä osakkeen arvostuksesta, kun osakkeen vapaata luovutettavuutta rajoittaa yhtiöjärjestykseen sisältyvä lunastuslauseke ja kun sen luoma rajoite on olosuhteet huomioiden aito eikä vain muodollinen. Aikaisemmin KHO on antanut vastaavan sisältöisen päätöksen, jossa hyväksyttiin substanssiperusteinen kauppahinta asiantuntijayhteisöissä ns. naked in–naked out-periaatteen mukaisesti (KHO 2016:18).

Paraneeko verovelvollisen oikeusturva veroriidoissa?

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi valituslupajärjestelmän soveltamista koskevan julkilausuman satavuotisjuhliensa kunniaksi pidetyssä juhlatäysistunnossa 3.9.3018. Julkilausumassa korostettiin kattavan valituslupajärjestelmän toteuttamisen tärkeyttä. Veroasioissa noudatetaan jo nykyään valituslupajärjestelmää, joten verovalitusten osalta ei ole nähtävissä välitöntä muutosta.

Korkein hallinto-oikeus tavoittelee julkilausumallaan sitä, että sen resurssit pystyttäisiin jatkossa kohdentamaan erityisesti oikeus- ja hallintokäytäntöä ohjaaviin ennakkopäätöksiin. Tällä tavoitellaan viranomaistoiminnan laadun parantumista sekä hallinto-oikeuksien oikeuskäytännön tehokkaampaa ohjaamista.

Tavoite järjestelmän oikeudenmukaisuuden kehittämisestä kokonaisuutena on sellaisenaan kannatettava. Toteutuessaan myös resurssit saadaan kohdennettua tehokkaammin, jolloin myös veroviranomaisen hallintokäytäntöä pystytään paremmin ohjaamaan ennakkopäätöksillä. Tästä hyötyisivät kaikki verovelvolliset paremman viranomaistoiminnan muodossa. Olennaista yksittäisen veroriidan kannalta on kuitenkin se, että mahdollisuudet saada valituslupa KHO:lta ovat sitä paremmat, mitä enemmän kyse on asiasta, jonka ratkaisemisella voidaan vaikuttaa oikeus- ja hallintokäytännön ohjaamiseen.

Kuka pelkää tietosuoja-asetusta? – neljä askelta haltuunottoon

EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan tasan kuukauden kuluttua 25.5.2018. Sitä ei kuitenkaan ole tarpeen säikähtää liikaa. Keskeistä on sopeuttaa asetuksessa edellytetyt toimet siihen tasoon, jolla yrityksessä käsitellään kuluttajien tai muiden henkilöiden tietoja. 

Yksinkertaisimmillaan velvoitteet ovat täytettävissä varsin suoraviivaisesti, jos yritys ei kerää ja käsittele terveys- tai muita arkaluonteisia tietoja, käsittelyyn osallistuu vain rajallinen määrä henkilöitä tai ulkopuolisia toimijoita eikä tietoja luovuteta Euroopan talousalueen ulkopuolelle. 

Räätälöinnissä tarvittavat toimenpiteet ovat seuraavat:

1. Kartoitus: Aluksi on syytä kartoittaa yrityksen ja sen yhteistyökumppanien avulla keräämien ja käsittelemien henkilötietojen laatu, tietovirrat toimijoiden välillä sekä henkilötietojen luovutukset. 

2. Periaatteiden laadinta: Kartoituksen perusteella laaditaan tietoturvaperiaatteet, joiden käytännön noudattaminen tulee varmistaa, mm. menettelytavoista mahdollisessa tietovuodossa.

3. Käsittelysopimukset: Seuraavaksi laaditaan käsittelysopimukset alihankkijoiden kanssa samoin kuin henkilötietojen luovutusta koskevat sopimukset. 

4. Rekisteriseloste: Myös julkinen rekisteriseloste tulee päivittää siten, että siinä kerrottu aidosti kattaa kaiken henkilötietojen käsittelyn yrityksessä.

Tietoturva-asetuksen vaatimukset koetaan helposti ylimääräiseksi ja turhaksi byrokratiaksi. Oikein mitoitettuna toimet kuitenkin auttavat yritystä saamaan tukevat raamit henkilötietojen turvaamiselle. Toimet tuovat myös suojaa seuraamuksia kohtaan, mikäli henkilötietoja kaikesta huolimatta joutuisi vääriin käsiin.

Yritykset ovat kokeneet tässä kuvatun lähestymistavan mutkattomaksi, käytännölliseksi ja hyödylliseksi.

Työryhmäehdotus: päätösvalta pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkitsemisesta säilyy hallituksella

Toimitusjohtajan palkitseminen
Työryhmäraportti EU:n osakasoikeusdirektiivistä julkistettiin 16.4.2018 valtiovarainministeriössä. Odotetuin ehdotus koskee päätösvaltaa pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkitsemisessa.

Toimitusjohtajan palkitsemisen olisi perustuttava hallituksen laatimaan palkitsemispolitiikkaan, joka käsitellään yhtiökokouksessa. Yhtiökokous päättäisi, kannattaako se sille esitettyä palkitsemispolitiikkaa, mutta lähtökohtaisesti yhtiökokouksen päätös olisi vain neuvoa-antava. Hallitus myös saisi poiketa palkitsemispolitiikastaan, jos siihen on syytä pörssiyhtiön pitkän aikavälin etujen varmistamiseksi.

Ehdotuksen läpimeno on epävarmaa, sillä sekä valtiovarainministeriötä että Osakesäästäjien Keskusliitto ry:tä edustavat työryhmäjäsenet liittivät raporttiinpalkitsemisasiasta eriävät lausumat: heidän mukaansa palkitsemispolitiikkaa koskevan yhtiökokouspäätöksen tulisi aina olla pakottavasti hallitusta sitova. 

Tiukennuksia lähipiirisääntelyyn
Raportissa esitetään myös lähipiirisääntelyn muuttamista, jonka myötä esteellisyyssäännökset kumottaisiin uudistuksen tarpeettomina. Lähipiiritoimella tarkoitettaisiin osakkeenomistajien kannalta olennaista, yhtiön tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaa tai muutoin kuin kaupallisin ehdoin lähipiiriläisen kanssa tehtävää tointa. Tämä ehdotus koskee kaikkia osakeyhtiöitä, ei vain pörssiyhtiöitä.

Muita esitettyjä muutoksia
Lisäksi työryhmä esittää direktiivin edellyttämiä informointivelvoitteita institutionaalisille sijoittajille ja omaisuudenhoitajille: niiden tulee julkistaaperiaatteensa sijoituskohteiden omistajaohjauksessa. Niin ikään raportissa ehdotetaan uusia säännöksiä, jotka mahdollistavat pörssiyhtiölle omistajiensa tunnistamisen myös moniportaisten hallintaketjujen takaa.

Hallintoprosessia koskeva lakiehdotus annettu

Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (HE 29/2018) on annettu eduskunnalle käsiteltäväksi. Lailla kumotaan voimassa oleva hallintolainkäyttölaki. 

Seuraavassa on koottuna keskeisiä verovalitusprosesseihin liittyviä muutoksia:

  • Hallintotuomioistuimen päätös voidaan useissa tapauksissa antaa tiedoksi tavallisena tiedoksiantona todisteellisen asemesta.
  • Mahdollisuus suullisiin käsittelyihin laajenee. Nähtäväksi jää, kuinka paljon tätä todella tullaan käyttämään verovalituksissa, joissa suulliset käsittelyt ovat harvinaisia.
  • Mahdollisuus samaan asiakokonaisuuteen liittyvien eri asioiden käsitteleminen yhdessä saman hallinto-oikeuden alaisuudessa paranee. Tämä on omiaan vähentämään useisiin hallinto-oikeuksiin levinneiden saman asiakokonaisuuden käsittävien asioiden käytännön hallinnointia esim. tilanteissa, jossa yhtiö ja sen osakkaat kuuluvat eri tuomiopiiriin. Keskittäminen myös edistää asian yhdenmukaista ratkaisemista.
  • Itsekriminointisuojaa koskeva säännös tuodaan myös selkeästi lakiin.
  • Päätöksen tehneen hallintoviranomaisen velvollisuuksia asian selvittämisessä korostetaan nykyistä enemmän.
  • Uuden lisäselvityksen toimittamista voidaan rajoittaa asettamalla määräaika, jonka jälkeen toimitetun selvityksen hallintotuomioistuin voi jättää huomioon ottamatta. Tämä palvelee asian tehokkaampaa käsittelyä. Nykyään hallintoprosessissa ei tunneta ns. prekluusiota, vaan uutta näyttöä voi esittää rajattomasti.
  • Mahdollisuus ns. prosessuaaliseen kanteluun ylimääräisenä muutoksenhakukeinona poistetaan ja kanteluperusteet yhdistetään purkuperusteisiin.

Lakia selkeytetään huomattavasti siten, että viittauksia oikeudenkäymiskaareen ja hallintolakiin vähennetään. Tilalle otetaan nimenomaiset säännökset uuteen lakiin. Tämä selkeyttää lain luettavuutta.

Uuden lain on määrä tulla voimaan vuoden 2019 alussa tai alkupuolella.

Yhtiömuodon valinta ja veronkierto

Korkein hallinto-oikeus antoi tänään päätöksen (KHO 2018:40) valittuun yritysmuotoon liittyvästä veronkierrosta. Tapauksessa oli perustettu lääkäriyhtiö, jonka oikeudellinen muoto oli kommandiittiyhtiö. Lääkäriyhtiön vastuunalaisina yhtiömiehinä olivat lääkäreiden omistamat holding-yhtiöt, joille lääkäriyhtiön tulo jaettiin lääkärin työpanoksen perusteella. Holdingyhtiön saamaa tulo-osuutta verotettiin kuitenkin lääkäriosakkaan saamana työpanososinkona eli siihen sovellettiin ansiotuloverotusta.

Vaikka päätös edellä tarkastellulla tavalla on ymmärrettävä, se on omiaan aiheuttamaan hankaluuksia muissa tilanteissa. Perinteisesti lienee katsottu, että verovelvollisella on valinnanvapaus yhtiömuodon valinnan suhteen, eikä tietyn yhtiömuodon valinta sinänsä voi johtaa veronkiertämissäännöksen soveltamiseen. Nyt asiaa ei katsottu näin vaan kommandiittiyhtiön käyttöön perustuva toimintamalli katsottiin liiketaloudellisilta perusteiltaan suhteellisen ohueksi ja osin keinotekoiseksi. Keskeinen merkitys oli sillä, että toimintamallilla saavutettava hyöty liittyi lähinnä lääkäriosakkaalle kertyvän voitonjaon verotukseen.

On odotettavissa, että Verohallinto tulee haastamaan erilaisten apuyhtiöiden käytön jatkossa toteamalla niiden käytön perusteet ohuiksi ja osin keinotekoisiksi. Tänään annettu ratkaisu oli niukin mahdollinen 3–2 äänestyspäätös, jossa myös esittelijä oli vähemmistön kannalla. Teeman käsittely tulee epäilemättä jatkumaan.

Veronkierto ja yritysjärjestelyt

Korkein hallinto-oikeus antoi tänään merkittävän päätöksen (KHO 2017:78), jossa otettiin kantaa siihen, millä perusteilla yritysjärjestelytoimen veroneutraalisuus voidaan evätä pitämällä tehtyä järjestelytoimea veronkiertona.

Päätöksen mukaan ensin tulee arvioida, ovatko yritysjärjestelytoimella saavutettavat veroedut tavanomaisia veroetuja vai onko niitä pidettävä lain tarkoituksen vastaisina. Osakevaihdon tavanomaisina seuraamuksina on pidettävä sitä, että osakevaihdon kohteena olevasta yhtiöstä saatujen osinkojen verokohtelu voi muuttua. Samoin se on tavanomainen seuraamus, että hankkivan yhtiön nettovarallisuus kasvaa.

Se seikka, että osakevaihto saattaa joskus myöhemmin myös johtaa kohdeyhtiön osakkeiden verovapaaseen luovutukseen, ei ole lain tarkoituksen vastainen seuraamus, jos tällainen jatkoluovutus ei ole suunnitteilla. Tilanne voi olla toinen, jos jatkoluovutus kuitenkin tapahtuu pikaisesti osakevaihdon ja luovutusvoittoverovapautta koskevien edellytysten täyttymisen jälkeen ja se on ollut keskeinen syy osakevaihdolle.

KHO:n päätös selventää niitä arviointiperusteita, jotka täytyy huomioida sovellettaessa yritysjärjestelysäännöksiin sisältyvää veronkiertosäännöstä. KHO:n päätös painottaa myös sitä, että veronkiertosäännöksen soveltaminen perustuu siihen periaatteeseen, että oikeuden väärinkäyttö on kiellettyä.

Carried interest -tuoton verotus

Keskusverolautakunta antoi äskettäin ratkaisun KVL 51/2016, jossa käsiteltiin pääomarahaston ns. carried interest -tuoton verotusta. Keskusverolautakunnan ratkaisun perusteella voidaan todeta, että kyseisen tuoton vero-oikeudellisessa tulkinnassa ei ole tapahtunut muutosta vanhaan käytäntöön verrattuna, vaan lähtökohtana on edelleen käytettyyn juridiseen muotoon perustuva verotus. Kun carried interest -tuotto syntyy kommandiittiyhtiömuotoisen rahaston saamana luovutusvoittona, sitä verotetaan voittoon oikeutettujen yhtiömiesten veronalaisena yhtymätulona. Kun carried interest -tuotto tyypillisesti maksetaan osakeyhtiömuotoiselle vastuunalaiselle yhtiömiehelle, kyseessä on tämä osakeyhtiön veronalainen tulo.

Asian ympärillä on käyty keskustelua. Verohallinnon työryhmä julkaisi carried interest -tuotosta asiantuntijaraportin 13.4.2016. Raportissa todettiin, että Verohallinto ei toistaiseksi muuta kantaansa, mutta toisaalta projektin myötä Verohallinnon käsitys siitä, että carried interest -palkkio olisi ansiotuloa, oli kuitenkin vahvistunut. Myös joissakin viimeaikaisissa verotarkastuksissa on vaadittu carried interest -tuoton verottamista kohdeyhtiön hallinnointiin osallistuneiden henkilöiden ansiotulona siten, että äänettömänä yhtiömiehenä toimiva osakeyhtiö on käytännössä sivuutettu. Jos nyt annettu ratkaisu jää lainvoimaiseksi, tällaiselle verokäsittelylle ei löydy perustetta.

Keskusverolautakunnan ratkaisu ei ole lainvoimainen ja se oletettavasti ratkaistaan lopullisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Euroopan parlamentti haluaa tiukentaa korkovähennysrajoituksia

Korkovähennyksiin ehdotetut tiukennukset

Euroopan komissio julkaisi veronkiertoa koskevan direktiiviehdotuksen 28.1.2016. Ehdotus sai parlamentilta myönteisen vastaanoton 8.6.2016. Parlamentti kuitenkin ehdotti tiukennuksia komission ehdotukseen verrattuna.

Korkovähennysrajoitusten osalta parlamentti ehdottaa enimmäisvähennyksen laskemista siten, että raja olisi 20 % EBITDA:sta, kun komissio ehdotti 30 %:n rajaa. Suomessa tämä tarkoittaisi kiristystä nykytilanteeseen, sillä nyt raja on 25 %. Toisaalta parlamentti ehdottaa, että korot ovat kokonaan vähennyskelpoisia 2 miljoonaan euroon saakka. Kun direktiivi olisi vähimmäissääntelyä ja jäsenvaltiot voivat päättää myös ankarammasta lain sisällöstä, on mahdollista, että Suomi kuitenkin säilyttää nykyisen 500 tuhannen euron vapaan vähennysoikeuden.

Koska direktiivissä ei tunneta suomalaista tulolähdejakoa, tarkoittaisi direktiivi voimaantulleessaan luultavasti myös sitä, että korkovähennysrajoitukset koskisivat myös muun toiminnan tulolähdettä (TVL -tulolähde).

Muita tiukennuksia

Komissio ehdotti, että osinkojen ja luovutusvoittojen osalta säädettäisiin ns. swich-over rule -sääntö. Sen perusteella vapautusmenetelmä korvataan hyvitysmenetelmällä tilanteessa, jossa tulon lähdevaltion verotaso on vähemmän kuin 40 % asuinvaltion verotuksesta. Parlamentti kuitenkin ehdottaa, että rajaksi pitäisi asettaa 15 %:n verotuksen vähimmäistaso lähdevaltiossa.

Euroopan parlamentti vaati myös:

  • Mustan listan laatimista veroparatiisivaltioista, myös niistä, jotka ovat unionin jäseniä, sekä luettelon tekemistä pakotteista, joita määrätään sekä yhteistyöstä kieltäytyville lainkäyttöalueille että veroparatiiseissa toimiville rahoituslaitoksille;
  • Postilaatikkoyhtiöiden kieltämistä;
  • Yhteisen yhtenäisen yritysveropohjan (CCCTB) käyttöönottoa;
  • Erityisrahastojen ja säätiöiden avoimuuden parantamista;
  • Yhteisen menetelmän käyttöönottoa efektiivisen veroasteen laskemiseksi kussakin EU-maassa, jotta eri EU-maiden efektiivistä veroasteita voitaisiin vertailla paremmin;
  • Rajat ylittävien verokiistojen ratkaisumekanismien parantamista tammikuuhun 2017 mennessä selkeämmillä säännöillä ja tiukemmilla määräajoilla; sekä
  • Yhdenmukaistetun ja yhteisen eurooppalaisen verotunnisteen (TIN) luomista tiedonvaihdon tehostamiseksi kansallisten veroviranomaisten välillä.

 

Kaksi merkittävää substance over form -päätöstä

Korkein hallinto-oikeus antoi tänään kaksi ratkaisua (KHO 2016:71 ja KHO 2016:72), joissa evättiin korkokulujen vähennysoikeus suomalaiselta sivuliikkeeltä, joka oli velkarahalla ostanut konserniyhtiön osakkeita.

Tapauksissa ulkomaisen konsernin omistamia yhtiöitä oli siirretty konsernin sisäisin kaupoin ulkomaiselle tytäryhtiölle siten, että kauppa tehtiin tytäryhtiön suomalaisen sivuliikkeen nimissä ja osakkeet kohdistettiin kyseiselle suomalaiselle sivuliikkeelle. KHO totesi sivuliikkeelle kohdistuvista veloista aiheutuvien korkokulujen olevan vähennyskelvottomia, eikä korkokuluja voitu näin ollen vähentää sivuliikkeen saamasta konserniavustuksesta. Ratkaisut olivat äänestyspäätöksiä, mutta eriäviä kantoja oli vain perusteluiden osalta. Itse lopputuloksen osalta ratkaisut olivat varsin yksimielisiä. Lopputulokseen ei vaikuttanut edes se, että toisessa tapauksista ei tavoiteltu ns. double dip -hyötyä. Toisessa tapauksessa tämä etu olisi saatu, sillä korot olisi pystytty vähentämään Suomen lisäksi myös Ruotsin verotuksessa.

KHO:n ratkaisujen jälkeen on selvää, että substance over form -periaatetta voidaan soveltaa keinotekoisiin järjestelyihin ja se on syytä ottaa huomioon kaikessa verosuunnittelussa. Periaatteen vahvistumista osoittaa myös vireillä oleva OECD:n ja G20-maiden yhteinen BEPS-projekti (Base Erosion and Profit Shifting), jonka keskeinen sisältö voidaan kiteyttää siihen, että vähennetään mahdollisuuksia hyödyntää muodollisia seikkoja veronvälttämisessä samalla kun pyritään lisäämään avoimuutta.

KHO vahvisti tapauksissa myös määrätyn veronkorotuksen, joka oli 5 % lisätyn tulon määrästä. Tähän ei vaikuttanut edes se, että ensimmäisessä mainitussa tapauksessa ei sovellettu veronkiertosäännöstä, vaan korkovähennykset evättiin sillä perusteella, että velalla hankitut osakkeet eivät olleet sivuliikkeessä harjoitetun elinkeinotoiminnan pysyvässä käytössä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että jatkossa erilaiset muodollisesti oikein toteutetut rakenteet, jotka tehdään verojärjestelmälle vieraita verosäästöjä tavoitellen ja joille ei ole osoitettavissa objektiivisesti arvioiden aitoja liiketoiminnallisia perusteluita, eivät tule toimimaan.

Carried interest -palkkioiden verotus

Verohallinnossa valmistui 13.4.2016 kaksivuotinen projekti, jossa pohdittiin pääomasijoittamiseen liittyvän carried interest -korvauksen verotusta. Projektin loppuraportti on julkaistu Verohallinnon Internetsivuilla.

Projektin päätelmä oli, että Verohallinto ei toistaiseksi muuta kantaansa. Carried interest -palkkioista ei ole nimenomaisesti säädetty laissa, joten Verohallinto arvioi voitonjako-osuuspalkkioiden verokohtelua yleisten ansio- ja pääomatuloa koskevien säännösten perusteella. Asiasta ei myöskään toistaiseksi ole olemassa julkaistua oikeuskäytäntöä. Projektin myötä Verohallinnon käsitys siitä, että carried interest -palkkio on ansiotuloa, on kuitenkin vahvistunut. Tämän perusteella on odotettavissa, että Verohallinto tulee haastamaan carried interest -järjestelyitä, mikä on ollut jo havaittavissa. 

Projekti ehdottaa, että sen saaman aineiston ja Verohallinnon tietokannoissa olevien tietojen perusteella tehtäisiin tarkempi vaikuttavuusanalyysi Suomessa pääomasijoitustoimialalla toimivista yhtiöistä ja henkilöistä, jotka liittyvät carried interest -järjestelyihin.

Tytäryhtiöltä olevan myyntisaamisen alaskirjaus

Korkein hallinto-oikeus antoi tänään ratkaisun (KHO 2015:50), jonka mukaan suomalaisen emoyhtiön ulkomaiselle tytäryhtiölle myymistä tuotteista syntyneet myyntisaamiset säilyttivät myyntisaamisluonteensa vielä useita vuosia myyntitapahtuman jälkeen. Myyntisaamiset olivat emoyhtiölle vähennyskelpoisia myyntituottojen korjauserinä. Tässä suhteessa ei ollut merkitystä, milloin tytäryhtiön toiminta oli alkanut tai miten pitkään se oli ollut tappiollista. Myyntisaamiset olivat syntyneet emoyhtiön varsinaisesta suoritetuotannosta.

Myyntisaamisia ei pidetty emoyhtiön vieraan pääoman ehtoisena rahoituksena, jonka arvonaleneminen olisi sille vähennyskelvoton. Alaskirjausta ei myöskään katsottu vähennyskelvottomaksi konsernitueksi.

Korkein hallinto-oikeus antoi myös toisen ratkaisun (KHO 2016:49), jonka mukaan osakkeenomistajan antama pääomalaina luetaan osaksi osakkeiden hankintamenoa tuloverolain mukaisessa verotuksessa. Asialla on merkitystä lainan saaneen yhtiön konkurssissa, sillä osakkeen menetys on vähennyskelpoinen, kun taas saamisen menetys ei. Kun annettu pääomalaina katsotaan osakkeen hankintamenon lisäykseksi, se voidaan vähentää velallisyhtiön konkurssissa. Asialla voi olla merkitystä myös esim. tuloverolain mukaan verotettaville holdingyhtiöille, jotka harjoittavat sijoitustoimintaa.

Naken in naken ut -periaate vahvistettu

Korkein hallinto-oikeus on tänään antanut päätöksen (KHO 2016:18), joka koskee osakkeiden arvostamista tilanteessa, jossa asiantuntijayrityksen osakkaat ostavat ja myyvät osakkeita keskenään osakassopimuksen määräysten perusteella substanssiarvosta. Kyseessä on ns. naken in naken ut tai naked in naked out -periaate. Sen mukaan osakkeet ostetaan ja myydään kulloisenkin kaupankäyntihetken tasearvon perusteella.

KHO:n mukaan arvostusperiaatetta voidaan soveltaa, kun osakkeista ei osakassopimuksen ehdosta johtuen voi niitä myytäessä saada substanssiarvoa korkeampaa hintaa.  Sille teoreettiselle mahdollisuudelle, että joku toinen alan yritys voisi tehdä tarjouksen yhtiön koko osakekannasta, ei annettu merkitystä. Myöskään se seikka, että osakkaat voivat tarvittaessa muuttaa osakassopimusta, ei vaikuttanut asian arviointiin.

KHO antoi merkitystä sille, että kyse oli yhtiöstä, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita ja jonka osakkaina on palveluja tarjoavia asiantuntijoita, joista yhdelläkään ei ollut määräysvaltaa yhtiössä.

Näillä perusteilla yhtiön osaketta ei tarvitse arvostaa Verohallinnon arvostusohjeen mukaisesti ottamalla huomioon substanssiarvon lisäksi myös tuottoarvo. Kyse ei ole poikkeamasta käyvän arvon periaatteesta vaan siitä, miten käypä arvo voidaan määrittää tilanteessa, jossa osakkeen arvonousua on rajoitettu osakassopimuksen määräyksellä erityisesti asiantuntijapalveluita tarjoavien yhtiöiden luonne huomioiden.

EU:n komissiolta veronkierron vastainen toimenpidepaketti

EU:n komissio julkaisi 28.1.2016 veronkierron vastaisen toimenpidepaketin (lehdistötiedote).

Paketti sisältää ehdotuksen veronkiertodirektiiviksi, jossa on vähimmäisedellytykset seuraavista jäsenvaltioissa voimaan saatettavista säännöksistä:

  • Korkovähennysrajoituksia koskeva säännöstö (interest limitation rule), joka muistuttaa Suomessa nykyisin sovellettavia säännöksiä. Miljoona euroa ylittävistä koroista on vähennyskelvotonta määrä, joka ylittää 30% EBITDA:sta, sisältäen myös riippumattomille tahoille maksettavat korot. Rajoituksista on kuitenkin mahdollisuus vapautua, jos verovelvollisen oman pääoman suhteellinen määrä varoista on vähintään sama kuin koko konsernin oman pääoman määrä verrattuna varoihin. Sekä vähentämättä jääneet korot että käyttämättä jäänyt EBIDTA-rajat voidaan hyödyntää myöhempinä vuosina.
  • Exit verotus (exit taxation), jonka perusteella maasta toiseen siirrettävän omaisuuden käyvän arvon ja hankintamenon erotus verotetaan. Käytännössä tilanne on käsillä, kun varoja siirretään pääliikkeestä kiinteään toimipaikkaan tai toisin päin.
  • Vapautusmenetelmän korvaaminenhyvitysmenetelmällä (swich-over rule) tilanteissa, joissa tuloa saadaan saadaan osinkotulon tai osakkeista saatavan luovutusvoiton muodossa valtiosta, jossa ulkomailla sijaitsevan yhtiön verorasitus on alle 40 % jäsenvaltion verorasituksesta. Suomessa tämä aiheuttaa muutoksia moniin EU:n ja ETA:n ulkopuolisissa verosopimusmaissa olevista yhtiöistä saatujen voittojen verotukseen.
  • Yleinen veronkiertolauseke (general anti-avoidance rule), jonka sisältö perustuu EUT:n oikeuskäytäntöön keinotekoisista toimenpiteistä.
  • Väliyhteisöverotusta koskeva säännöstö (controlled foreign corporation legislation), joka soveltuu maihin, joissa verotuksen taso on alle 40 % jäsenvaltion verotuksen tasosta ja jossa sijaitsevan yhtiön tuloista yli 50 muodostuu passiivisista tuloista.
  • Hybridi-instrumentteja ja -oikeushenkilöitä koskeva säännöstö (hybrid mismatch), joka edellyttää karkeasti sitä, että asuinvaltio kvalifioi tulon ja oikeushenkilön samoin kuin lähdevaltio.

Lisäksi komissio antoi ehdotuksen virka-apudirektiivin muuttamisesta, jossa saatetaan voimaan OECD:n country-by-country -säännöstö sekä lisätään tietojenvaihtoa. Myös verosopimusten väärinkäyttöä koskeva suositus sisältyi pakettiin.

Yksi kiinteistökin saattaa muodostaa liiketoimintakokonaisuuden

Korkein hallinto-oikeus antoi 23.10.2015 kaksi ratkaisua (KHO 2015:155 ja KHO 2015:156), jotka koskivat kysymystä, voiko yksi kiinteistö muodostaa liiketoimintakokonaisuuden. Jos vastaus kysymykseen on myönteinen, kyseinen kiinteistö voidaan siirtää toiselle yhtiölle liiketoimintasiirrolla tai osittaisjakautumisella, jotka molemmat edellyttävät liiketoimintakokonaisuutta.

Varsin vakiintuneesti on katsottu, että yksi kiinteistö ei muodosta liiketoimintakokonaisuutta edes silloin, kun kiinteistö on yhtiön tai konsernin oman liiketoiminnan käytössä. Laajempi kiinteistökokonaisuus on kuitenkin katsottu liiketoimintakokonaisuudeksi, kun kiinteistöjä on vuokrattu ulkopuolisille.

Tuoreissa ratkaisuissa myös yksi rakennus katsottiin liiketoimintakokonaisuudeksi. Perusteluna molemmissa tapauksissa oli vuokraustoiminnan laajuus, jota voidaan tarkastella myös konsernin näkökulmasta. Se muodollinen seikka, että kyseessä on kiinteistöoikeudellisesti vain yksi kiinteistö, ei estä tätä. Myöskään se seikka, että kiinteistön vastaanottava yhtiö on keskinäinen kiinteistöyhtiö tai asunto-osakeyhtiö tai että vastaanottava yhtiö siirron jälkeen muutetaan sellaiseksi, ei estä liiketoimintasiirtoa ja osittaisjakautumista koskevien säännösten soveltumista.

Päätökset tarkoittavat sitä, että yksittäisiä kiinteistöjä voidaan yhtiöittää joko liiketoimintasiirrolla tai osittaisjakautumisella, jos kiinteistöön liittyvä vuokraustoiminta on niin laajaa, että sen katsotaan muodostavan itsenäisesti toimeentulevan taloudellisen yksikön. Laajuudelle ei ole asetettu selkeitä rajoja. Liiketoimintasiirtoa koskevassa tapauksessa kiinteistössä oli 133 vuokralaista ja vuokratulot olivat 2,5 miljoonaa euroa. Vuokrattava kiinteistöala oli yli 22 tuhatta neliömetriä. Osittaisjakautumistapauksessa oli kyse aravasääntelystä vapautuvista asuinhuoneistoista, joita kyseisessä rakennuksessa oli 91.

Osittaisjakautumista koskevassa tapauksessa vahvistettiin se aikaisemminkin vallinnut käsitys, että jakautumisen jälkeinen osakkeiden myyminen ei sinänsä ole este osittaisjakautumissäännöksen soveltamiselle.

Yksittäisiä kiinteistöjä, jotka ovat konsernin käytössä tai joihin liittyvä vuokraustoiminta ei ole riittävän laajaa, voidaan jatkossakin eriyttää veroneutraalisti ainoastaan kokonaisjakautumisella.

Budjettiin liittyvät verolait

Hallitus antoi tänään joukon verotukseen liittyviä lakiehdotuksia vuoden 2016 talousarvion ohessa.

Tuloverotusta koskevia muutoksia

Kiristystä pääomatulohin ja ansiotuloihin

Muutokset tuloverotukseen sisältyvät hallituksen esitykseen HE 31/2015. Pääomatulon korotettu verokanta nousee nykyisestä 33 %:sta 34 %:iin. Myös ansiotulojen verotusta kiristetään korkeammissa tuloluokissa.

Asuntolainan korkovähennystä rajoitetaan

Asuntolainan korkovähennystä rajoitetaan. Koroista 55 % on vähennyskelpoista vuonna 2016. Vähennysoikeus pienenee 10 %-yksikköä vuodessa ja on 25 % vuodesta 2019 alkaen.

Tappioiden vähennysoikeus laajenee

Luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät voivat jatkossa vähentää luovutustappioita myös muista pääomatuloista, kun se nykyisin on mahdollista ainoastaan luovutusvoitoista. Vähennys muista pääomatuloista voidaan tehdä viiden vuoden ajan. Ansiotuloista vähennystä ei kuitenkaan voi tehdä. Ehdotus laajentaa luovutustappioiden vähennysoikeutta. Muutos ei koske yhteisöjä.

Avainhenkilölain soveltaminen jatkuu

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotusta jatketaan työskentelyyn, joka alkaa ennen vuoden 2019 loppua.

Tehokas katuminen

Hallituksen esitys HE 32/2015 sisältää niin sanottua tehokasta katumista verotuksessa koskevat säännökset. Kyseessä on määräaikainen laki, jonka mukaan luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä voi välttyä veropetosta koskevilta rikosoikeudellisilta seuraamuksilta ilmoittaessaan oma-aloitteisesti verotuksestaan puuttuneita tuloverolain mukaan verotettavia tuloja tai perintö- ja lahjaverolain mukaan verotettavia varoja Verohallinnolle.

Lakia sovelletaan vuonna 2016 vireille tulleisiin verotuksen oikaisua koskeviin vaatimuksiin. Keskeistä on se, että verovelvollisen tulee käynnistää veronoikaisu oma-aloitteisesti. Laki sisältää säännökset veronkorotuksista, jotka jäävät ainoaksi rangaistukseksi.

Muita verolakeja

Autoverolakia ja ajoneuvoverolakia muutetaan siten, että pieni- ja keskipäästöisten autojen autoveroa alennettaisiin vaiheittain ja korottamalla autoilta kannettavaa ajoneuvoveron perusveroa (HE 33/2015).

Energiaverotusta muutetaan siten, että lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotettaan. Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen, maakaasun ja nestekaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostetaan nykyisestä 44 eurosta 54 euroon, mikä merkitsee keskimäärin 14 prosentin suuruista korotusta kokonaisverotasoihin (HE 34/2015).

Jäteverolakia muutetaan siten, että kaatopaikkajätteen veron tasoa korotetaan (HE 35/2015).

Tupakkaverolakia muutetaan siten, että verotaulukko kiristetään keskimäärin 24 % (HE 36/2015).

Yritysostoon liittyvien kulujen arvonlisäverovähennys

Korkein hallinto-oikeus on antanut 15.9.2015 kaksi yrityskauppatilanteeseen liittyvää ratkaisua (KHO 2015:134 ja KHO 2015:135). Ratkaisut koskevat arvonlisäveron vähennysoikeutta kuluista, jotka liittyvät tytäryhtiöosakkeiden ostamiseen.

Tytäryhtiön hankkimiseen liittyvien ostokulujen arvonlisävero on vähennyskelpoinen, jos hankkiva yhtiö harjoittaa arvonlisäverollista liiketoimintaa ja hankinta liittyy suoraan ja välittömästi tähän liiketoimintaan. Osallistuminen tytäryhtiön hallintoon aiheuttaa verovelvollisuuden, kun siihen sisältyy holdingyhtiön tytäryhtiölleen suorittamien hallinto- ja talouspalvelujen sekä kaupallisten ja teknisten palvelujen kaltaisia, arvonlisäverotettavia liiketoimia. Osakkeiden hankintaan liittyvät kustannukset katsotaan yleiskustannuksiksi. Käytännössä ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennyskelpoisuus edellyttää, että ostava yhtiö tulee tarjoamaan hankitulle yhtiölle verollisia palveluita.

Sen sijaan puhdas holdingyhtiö, joka on olemassa lähinnä vain rahoituksen kanavoimista varten, ei voi vähentää osakehankinnan kuluihin sisältyviä arvonlisäveroja.

Vuonna 2016 voimaan tulevia veromuutoksia

Suomen hallitus julkisti 10.9.2015 suunnitelman vuonna 2016 voimaan tulevista veromuutoksista. Muutokset voidaan kiteyttää seuraavasti:

  • Pääomatulojen ylempää verokantaa nostetaan 34 %:iin, kun se nykyisin on 33 %. Korotettua verokantaa sovelletaan 30.000 euroa ylittäviin pääomatuloihin
  • Pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään
  • Ansiotuloverotuksessa ylintä progressiorajaa alennetaan nykyisestä 90.000 eurosta 72.300 euroon vuosina 2016–17
  • Asuntolainan korkovähennysoikeutta kavennetaan edelleen ja se on 2016 enintään 55 % korkomenojen määrästä
  • Luovutustappio henkilökohtaisessa tulolähteessä on jatkossa vähennyskelpoinen kaikista pääomatuloista eikä pelkästään luovutusvoitoista, kuten nykyisin
  • Ulkomaisten avainhenkilöiden lähdeverotusta jatketaan
  • Tehokas katuminen on mahdollista vuoden 2016 aikana, jolloin voi välttää rikosvastuun ilmoittamalla verottajalle aiemmin ilmoittamatta jääneitä tuloja tai varoja
  • Korkeakouluille tehtävien lahjoitusten vähennysoikeutta laajennetaan
  • Tupakkaveroa korotetaan
  • Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan
  • Autoverotusta kevennetään, mutta ajoneuvoveroa korotetaan
  • Jäteveroa korotetaan
  • Kiinteistöveroa korotetaan
  • Työttömyysvakuutusmaksua korotetaan nykyarvion mukaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Korotus jakautuu tasan palkansaajien ja työnantajien kesken

Ennakkoratkaisuista saa periä vain yhden maksun

Turun hallinto-oikeus antoi 31.8.2015 päätöksen (Turun HAO 31.8.2015 15/0416/3), jossa todettiin, että Verohallinnon ennakkoratkaisusta voi periä vain yhden maksun riippumatta esitettyjen kysymysten lukumäärästä. Tapauksessa Verohallinto oli antanut yhteen ennakkoratkaisuhakemukseen, joka sisälsi kaksi eri kysymystä, kaksi erillistä ennakkoratkaisua ja perinyt näistä kaksi maksua.

Hallinto-oikeus totesi, että Verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta annetussa valtiovarainministeriön asetuksessa on säädetty, että päätös on yksi suorite riippumatta siitä, sisältääkö se useita ennakkoratkaisuja. Verohallinnon ohjeen nojalla ei voida määrätä suurempaa maksua kuin asetuksessa on säädetty. Hallinto-oikeus totesi, että Verohallinnon päätös määrätä kaksinkertainen maksu on lainvastainen.

Taxpoint mukana kannustamassa SJK:ta

Taxpoint mukana kannustamassa SJK:ta

Taxpoint oli mukana kannustamassa Seinäjoen Jalkapallokerho SJK:ta, kun se kohtasi islantilaisen FH Hafnarfjörðurin 2.7.2015 Helsingin Sonera-stadionilla pelatussa UEFA Europa League -ottelussa. Luvassa oli laadukasta jalkapalloa lämpimässä kesäillassa. SJK:lla oli upeita tilanteita, mutta vieraat veivät tällä kertaa voiton.