Sallitun rahavastikkeen määrää ei katsota osakaskohtaisesti vaan eri osakkaiden saamat vastikkeet voidaan katsoa kokonaisuutena, kun osakeluovutukset tapahtuvat samanaikaisesti ja luovutusten ehdoista sovitaan yhdessä hankkivan yhtiön kanssa.

Korkein hallinto-oikeus on antanut 15.10.2014 päätöksen (KHO 2014:151), jossa otetaan kantaa veroneutraaleissa yritysjärjestelyissä maksettavan rahavastikkeen laskentaan. Tapauksessa puolisot A ja B omistivat omistusosuuksin 80 % ja 20 % kiinteistöyhtiön osakekannan. He luovuttivat omistamansa osakkeet siten, että A sai pääasiassa osakevastiketta, mutta B sai pelkästään rahavastiketta. A:n saama rahavastike yksinään alitti lain salliman 10 %:n määrän osakaskohtaisessa tarkastelussa. KHO:n mukaan myös B:n saama rahavastike otettiin huomioon, mistä syystä 10 %:n rahavastikkeen enimmäismäärä ylittyi. Tämän vuoksi osakevaihtoa pidettiin myös A:n verotuksessa veronalaisena luovutuksena.

KHO:n linjaus tarkoittaa sitä, että tarkastelu rahavastikkeen osalta ei tapahdu osakaskohtaisesti vaan kokonaisuutena. Tämä voi olla omiaan hankaloittamaan sellaisia järjestelyitä, joissa esim. jokin sijoittajataho irtautuu kohdeyhtiöstä osakevaihdon yhteydessä tai jossa osa omistajista halutaan uuteen yhtiökokonaisuuteen, mutta osaa ei. Toisaalta vanhan KHO:n käytännön perusteella esim. sulautumista vastustaneiden osakkaiden saamaa lunastushintaa ei pidetä sellaisena rahavastikkeena, joka voisi estää sulautumisen veroneutraalisuuden.

KHO:n päätös aiheuttaa lisää epävarmuutta osakevaihtoihin, joissa vain osa kohdeyhtiön osakkaista tulee mukaan uuteen kokonaisuuteen. KHO:n päätös suosii sulautumista toteuttamistapana, sillä siinä ulos jäävä vähemmistö voi saada rahavastikkeen ilman enemmistölle aiheutuvia veroseuraamuksia.