Korkein hallinto-oikeus antoi tänään kaksi ratkaisua (KHO 2016:71 ja KHO 2016:72), joissa evättiin korkokulujen vähennysoikeus suomalaiselta sivuliikkeeltä, joka oli velkarahalla ostanut konserniyhtiön osakkeita.

Tapauksissa ulkomaisen konsernin omistamia yhtiöitä oli siirretty konsernin sisäisin kaupoin ulkomaiselle tytäryhtiölle siten, että kauppa tehtiin tytäryhtiön suomalaisen sivuliikkeen nimissä ja osakkeet kohdistettiin kyseiselle suomalaiselle sivuliikkeelle. KHO totesi sivuliikkeelle kohdistuvista veloista aiheutuvien korkokulujen olevan vähennyskelvottomia, eikä korkokuluja voitu näin ollen vähentää sivuliikkeen saamasta konserniavustuksesta. Ratkaisut olivat äänestyspäätöksiä, mutta eriäviä kantoja oli vain perusteluiden osalta. Itse lopputuloksen osalta ratkaisut olivat varsin yksimielisiä. Lopputulokseen ei vaikuttanut edes se, että toisessa tapauksista ei tavoiteltu ns. double dip -hyötyä. Toisessa tapauksessa tämä etu olisi saatu, sillä korot olisi pystytty vähentämään Suomen lisäksi myös Ruotsin verotuksessa.

KHO:n ratkaisujen jälkeen on selvää, että substance over form -periaatetta voidaan soveltaa keinotekoisiin järjestelyihin ja se on syytä ottaa huomioon kaikessa verosuunnittelussa. Periaatteen vahvistumista osoittaa myös vireillä oleva OECD:n ja G20-maiden yhteinen BEPS-projekti (Base Erosion and Profit Shifting), jonka keskeinen sisältö voidaan kiteyttää siihen, että vähennetään mahdollisuuksia hyödyntää muodollisia seikkoja veronvälttämisessä samalla kun pyritään lisäämään avoimuutta.

KHO vahvisti tapauksissa myös määrätyn veronkorotuksen, joka oli 5 % lisätyn tulon määrästä. Tähän ei vaikuttanut edes se, että ensimmäisessä mainitussa tapauksessa ei sovellettu veronkiertosäännöstä, vaan korkovähennykset evättiin sillä perusteella, että velalla hankitut osakkeet eivät olleet sivuliikkeessä harjoitetun elinkeinotoiminnan pysyvässä käytössä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että jatkossa erilaiset muodollisesti oikein toteutetut rakenteet, jotka tehdään verojärjestelmälle vieraita verosäästöjä tavoitellen ja joille ei ole osoitettavissa objektiivisesti arvioiden aitoja liiketoiminnallisia perusteluita, eivät tule toimimaan.