Korkein hallinto-oikeus antoi tänään merkittävän päätöksen (KHO 2017:78), jossa otettiin kantaa siihen, millä perusteilla yritysjärjestelytoimen veroneutraalisuus voidaan evätä pitämällä tehtyä järjestelytoimea veronkiertona.

Päätöksen mukaan ensin tulee arvioida, ovatko yritysjärjestelytoimella saavutettavat veroedut tavanomaisia veroetuja vai onko niitä pidettävä lain tarkoituksen vastaisina. Osakevaihdon tavanomaisina seuraamuksina on pidettävä sitä, että osakevaihdon kohteena olevasta yhtiöstä saatujen osinkojen verokohtelu voi muuttua. Samoin se on tavanomainen seuraamus, että hankkivan yhtiön nettovarallisuus kasvaa.

Se seikka, että osakevaihto saattaa joskus myöhemmin myös johtaa kohdeyhtiön osakkeiden verovapaaseen luovutukseen, ei ole lain tarkoituksen vastainen seuraamus, jos tällainen jatkoluovutus ei ole suunnitteilla. Tilanne voi olla toinen, jos jatkoluovutus kuitenkin tapahtuu pikaisesti osakevaihdon ja luovutusvoittoverovapautta koskevien edellytysten täyttymisen jälkeen ja se on ollut keskeinen syy osakevaihdolle.

KHO:n päätös selventää niitä arviointiperusteita, jotka täytyy huomioida sovellettaessa yritysjärjestelysäännöksiin sisältyvää veronkiertosäännöstä. KHO:n päätös painottaa myös sitä, että veronkiertosäännöksen soveltaminen perustuu siihen periaatteeseen, että oikeuden väärinkäyttö on kiellettyä.